Kryptovaluutan historia | Täydellinen aikajana

Tässä artikkelissa selvitämme kryptovaluutan historian tärkeimmät faktat. Annamme katsauksen kryptovaluuttaan ja siihen, miten se luotiin, analysoimme kryptomarkkinoita ja keskustelemme siitä, miksi siitä tuli niin suosittu.

Mikä on kryptovaluutta? 

Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta, joka käyttää kryptografiaa turvallisuuteen, mikä tekee siitä lähes mahdottoman väärentää tai käyttää kahteen kertaan. Se on hajautettu, joten mikään hallitus tai rahoituslaitos ei valvo kryptovaluuttaa lukuun ottamatta joitakin stablecoineja.

Kryptovaluutoilla käydään usein kauppaa hajautetuissa pörsseissä, ja niitä voidaan käyttää myös tavaroiden ja palveluiden ostamiseen. Kryptovaluutat ovat yhä suositumpia, mutta ne ovat edelleen epävakaita ja riskialttiita sijoituksia.

Kryptovaluutan idea

Ajatus digitaalisesta valuutasta, jostain, jota voitaisiin luoda ja vaihtaa sähköisesti ilman keskuslaitoksia tai hallituksia, on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Jotkut varhaisimmista ehdotuksista tällaiseksi valuutaksi voidaan jäljittää 1980-luvulle, jolloin David Chaumin kaltaiset tutkijat alkoivat tutkia kryptografian mahdollisuuksia sähköisten maksujen turvaamisessa.

Yksi merkittävimmistä varhaisista digitaalisen valuutan konsepteista oli DigiCash, jonka Chaum ja hänen yhteistyökumppaninsa kehittivät 1990-luvun alussa. DigiCash käytti kryptografisia tekniikoita, joiden avulla käyttäjät pystyivät lähettämään nimettömiä maksuja verkossa paljastamatta henkilöllisyyttään tai siirrettäviä rahamääriä. DigiCashia ei kuitenkaan koskaan otettu laajasti käyttöön useiden teknisten ja oikeudellisten haasteiden vuoksi.

Toinen vaikutusvaltainen digitaalisen valuutan konsepti oli B-money, jota Wei Dai ehdotti vuonna 1998. B-money visioi hajautettua tietokoneverkkoa, joka ylläpitäisi julkista pääkirjaa kaikista transaktioista ja varmistaisi, että maksut olisivat turvallisia ja läpinäkyviä. Samana vuonna 1998 Nick Szabo suunnitteli mekanismin hajautetulle digitaaliselle valuutalle, jota hän kutsui nimellä bit gold. Bit goldia ei koskaan toteutettu, mutta sitä on kutsuttu Bitcoin-arkkitehtuurin suoraksi edeltäjäksi. 

Jotkut kryptoharrastajat pitävät Nickiä myös oikeana Satoshi Nakamotona.

Kautta 1990-luvun ja 2000-luvun alun oli useita muitakin yrityksiä luoda digitaalisia valuuttoja. Mikään niistä ei kuitenkaan onnistunut saavuttamaan laajaa yleistymistä tai ratkaisemaan turvallisuuteen ja anonymiteettiin liittyviä haasteita. Vasta Bitcoinin käyttöönotto vuonna 2008 sai digitaalisen valuutan käsitteen vihdoin leviämään.

Kryptovaluutan historia: Bitcoin (2008-2010)

Bitcoinin historia voidaan jäljittää vuoteen 2008, jolloin Satoshi Nakamoto -nimellä tunnettu anonyymi henkilö tai ryhmä henkilöitä julkaisi valkoisen paperin nimeltä “Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System”. Tässä valkoisessa paperissa Nakamoto ehdotti uutta digitaalista valuuttaa, joka perustuisi salaustekniikkaan ja jota ei valvottaisi mikään keskusviranomainen.

Vuonna 2009 Nakamoto julkaisi Bitcoinin avoimen lähdekoodin, jonka avulla kuka tahansa saattoi osallistua verkkoon ja aloittaa uusien kolikoiden louhinnan. Louhinta on prosessi, jossa tarkistetaan ja vahvistetaan transaktioita Bitcoinin lohkoketjussa, joka on hajautettu pääkirja, johon kirjataan kaikki Bitcoinin transaktiot. Vastineeksi työstään louhijat saavat palkkioksi juuri luotuja Bitcoineja.

Ensimmäinen Bitcoin-transaktio tehtiin 9. tammikuuta 2009, kun Nakamoto lähetti 10 bitcoinia Hal Finneylle, tietotekniikan tutkijalle, joka oli auttanut Bitcoinin kehittämisessä. Tämä transaktio merkitsi Bitcoin-talouden alkua.

Running bitcoin

— halfin (@halfin) January 11, 2009

Bitcoinin alkuaikoina oli useita haasteita ja epäilijöitä. Jotkut epäilivät, että Bitcoin pystyisi yleistymään, kun taas toiset olivat huolissaan väärinkäytösten, kuten rahanpesun, mahdollisuudesta. Näistä haasteista huolimatta Bitcoinin suosio ja arvo kuitenkin jatkoivat kasvuaan.

Ensimmäinen dokumentoitu kaupallinen transaktio Bitcoinilla oli 22. toukokuuta 2010, joka tunnetaan nykyään Bitcoin-pizzapäivänä. Floridalainen Laszlo Hanyecz suostui maksamaan 10 000 BTC kahdesta toimitetusta Papa John's -pizzasta. BitcoinTalk-foorumilla Hanyecz pyysi apua: “Maksan 10 000 bitcoinia parista pizzasta … kuten ehkä kahdesta isosta, jotta minulla olisi jämät seuraavalle päivälle,“, Hanyecz kirjoitti. 

Bitcoin oli alun perin lähes olemattoman arvoinen tuolloin.

Transaktio, joka ensimmäisen kerran antoi Bitcoinille rahallisen arvon, oli lokakuussa 2009, kun suomalainen tietojenkäsittelytieteen opiskelija Martti Malmi, joka tunnetaan verkossa nimellä Sirius, myi 5 050 kolikkoa 5,02 dollarilla, jolloin jokaisen Bitcoinin arvo oli 0,0009 dollaria.

Bitcoinin varhaishistoriaa leimasi sekä jännitys että epävarmuus. Helmikuun 9. päivänä 2011 Bitcoin saavutti merkittävän virstanpylvään, kun sen arvo oli ensimmäistä kertaa 1,00 dollaria. Bitcoinin taustalla oleva teknologia, lohkoketju, kuitenkin kypsyi ja kehittyi edelleen luoden pohjan kryptovaluutan tulevaisuudelle.

Kuka on Satoshi Nakamoto kryptohistoriassa?

Bitcoinin pseudonyymin luoneen Satoshi Nakamoton todellinen henkilöllisyys on edelleen mysteeri. Nakamoton uskotaan olevan tietojenkäsittelytieteilijä tai ryhmä tietojenkäsittelytieteilijöitä, joka kehitti Bitcoin-protokollan vuonna 2008 ja julkaisi sen avoimen lähdekoodin ohjelmistona vuonna 2009.

Nakamoton henkilöllisyydestä on spekuloitu ja keskusteltu paljon. Jotkut uskovat, että Nakamoto on yksittäinen henkilö, kun taas toiset uskovat, että kyseessä on ryhmä ihmisiä tai jopa valtion virasto. Minkään teorian tueksi ei ole olemassa mitään varmaa näyttöä, eikä Nakamoto ole koskaan julkisesti paljastanut henkilöllisyyttään. 

Bitcoin-yhteisöä on kiehtonut ja huolestuttanut Satoshi Nakamoton anonymiteetti. Jotkut uskovat, että Nakamoton anonymiteetti on välttämätöntä yksityisyyden ja turvallisuuden suojelemiseksi, kun taas toiset ovat huolissaan siitä, että se vaikeuttaa Nakamoton saattamista vastuuseen Bitcoin-yhteisön toimista.

Satoshi Nakamoton ympärillä oleva mysteeri jatkuu todennäköisesti vielä vuosia. Nakamoton työn vaikutus kryptovaluuttamaailmaan on kuitenkin kiistaton. 

Tänä päivänä Bitcoinista on tullut maailman suosituin ja arvokkain kryptovaluutta, ja sen taustalla olevaa teknologiaa, lohkoketjua, käytetään monenlaisten muiden sovellusten kehittämiseen.

Kryptomarkkinoiden kasvu (2010-2014)

Bitcoinin varhainen käyttöönotto ja käyttötapaukset

Bitcoinin alkuvuosina sen käyttöönottoa ajoivat ensisijaisesti harrastajat ja vapaamieliset, joita viehätti sen hajautettu luonne ja potentiaali häiritä perinteistä rahoitusjärjestelmää. Silk Road -markkinapaikka (online-pimeä pörssi ja ensimmäinen moderni darknet-markkinapaikka, joka toimi vuosina 2011-2013) helpotti Bitcoinin laajaa käyttöönottoa tarjoamalla alustan anonyymeille liiketoimille. Sen Bitcoinin käyttö laittomiin tarkoituksiin lisäsi tahattomasti kryptovaluutan näkyvyyttä ja kysyntää, mikä edisti sen varhaista kasvua ja tunnettuutta.

Bitcoin sai vetovoimaa myös spekulatiivisena sijoituskohteena, ja sen hinta nousi tasaisesti sen alkuvaiheista lähtien. Tämä herätti enemmän huomiota valuuttaan, ja yhä useammat ihmiset alkoivat sijoittaa Bitcoiniin toivoen hyötyvänsä sen kasvusta.

Vaihtoehtoisten kryptovaluuttojen (Altcoins)

Bitcoinin menestys innoitti kryptovaluutta-alalla innovaation aallon, joka johti monenlaisten vaihtoehtoisten kryptovaluuttojen, joita kutsutaan usein altcoineiksi, syntymiseen. Näillä altcoineilla pyrittiin korjaamaan Bitcoinin havaittuja puutteita tai ottamaan käyttöön uusia ominaisuuksia ja toimintoja.

Joitakin merkittävimpiä tänä aikana syntyneitä altcoineja olivat Litecoin 2011, Dogecoin 2013 ja XRP 2012. Jokaisella näistä altcoineista oli oma ainutlaatuinen ehdotuksensa ja ne houkuttelivat omistautuneita seuraajia. Altcoinien syntyminen vauhditti entisestään kryptovaluuttamarkkinoiden kasvua ja lisäsi ekosysteemin monimuotoisuutta.

Mt. Gox ja kohdatut haasteet

Kryptovaluuttamarkkinoita ympäröivästä yleisestä kasvusta ja innostuksesta huolimatta esiin nousi myös merkittäviä haasteita. Mt. Gox, joka oli aikoinaan suurin Bitcoin-pörssi, kärsi vuonna 2014 tuhoisasta hakkeroinnista, jonka seurauksena menetettiin noin 850 000 bitcoinia, joiden arvo oli tuolloin yli 450 miljoonaa dollaria. Tapaus on edelleen yksi kryptohistorian suurimmista varkauksista. Tapaus horjutti monien sijoittajien luottamusta ja vaikutti osaltaan siihen, että kryptovaluuttamarkkinat olivat epävakaat.

Toinen haaste kryptovaluutta-alalle oli sääntelyn lisäämisen tarve. Kun kryptovaluutat yleistyivät, hallitukset ja rahoitusalan sääntelyviranomaiset pohtivat, miten käsitellä tätä uutta omaisuusluokkaa. Selkeiden sääntelypuitteiden puuttuminen loi epävarmuutta ja rajoitti kryptovaluuttojen käyttöönottoa valtavirran instituutioissa.

Kiinan vuoden 2013 lopulla antaman kryptokiellon ja Mt. Goxin hakkeroinnin jälkeen vuonna 2014 kryptojen karhumarkkinat jatkuivat kaksi vuotta, ja niille oli ominaista pitkittynyt kurssilasku ja sijoittajien pessimismi. Sääntelyyn liittyvät epävarmuustekijät, tietoturvaloukkaukset ja markkinoiden manipulointi vaikuttivat osaltaan pitkittyneeseen laskusuhdanteeseen ja vaikuttivat eri kryptovaluuttojen arvostuksiin.

Huijaukset ja Ethereumin nousu (2014-2016)

Kryptojen aikajana osoittaa, että vuosina 2014-2016 myös altcoinit kohtasivat haasteita, ja monet projektit epäonnistuivat tai kokivat takaiskuja. Lohkoketjuteknologia keräsi kuitenkin karuista tunnelmista huolimatta edelleen kiinnostusta toimialoilta ja sijoittajilta, mikä loi pohjan tulevalle kasvulle.

Turvallisuuskysymykset ja huijaukset kryptovaluutta-alalla

Kryptovaluuttamarkkinoiden laajentuessa myös huijausten ja petosten mahdollisuudet kasvoivat. Häikäilemättömät henkilöt käyttivät hyväkseen uusien sijoittajien innostusta ja kokemattomuutta ja lanseerasivat erilaisia järjestelmiä saadakseen heidän rahansa irti. 

Tällaisia olivat muun muassa Ponzi-järjestelmät, joissa sijoittajille luvattiin suuria tuottoja, mutta niille maksettiin vasta rekrytoitujen osallistujien rahoilla, ja pump-and-dump-järjestelmät, joissa manipuloijat paisuttivat keinotekoisesti kryptovaluutan hintaa ennen kuin myivät omistuksiaan ja jättivät muille sijoittajille arvottomia rahakkeita.

Etereumin ja älysopimusten esittely

Vuonna 2015 syntyi uusi kryptovaluutta nimeltä Ethereum, joka toi mukanaan älykkäiden sopimusten käsitteen. Älykkäät sopimukset ovat lohkoketjuun tallennettuja, itseään toteuttavia sopimuksia, ja ne voivat automaattisesti panna sopimusehdot täytäntöön, kun tietyt ehdot täyttyvät. Tämä innovaatio avasi monia mahdollisuuksia hajautetuille sovelluksille, kuten rahoituspalveluille, toimitusketjun hallinnalle ja äänestysjärjestelmille.

Lohkoketjuteknologian vaikutus

Kryptovaluutta-alaa vaivanneet huijaukset ja tietoturvaloukkaukset toimivat herätyskellona alalle ja korostivat tarvetta vankemmille turvatoimille ja avoimuuden lisäämiselle. Tapahtumat vauhdittivat myös lohkoketjuteknologian kehitystä, kun kehittäjät pyrkivät korjaamaan paljastuneita haavoittuvuuksia.

Ethereumin ja älykkäiden sopimusten syntyminen osoitti entisestään lohkoketjuteknologian potentiaalia muutenkin kuin vain kryptovaluuttatransaktioiden helpottamisen osalta. Mahdollistamalla hajautettujen sovellusten luomisen lohkoketjuilla on potentiaalia mullistaa eri toimialoja ja muuttaa tapaa, jolla olemme vuorovaikutuksessa teknologian kanssa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vuosien 2014 ja 2016 välinen ajanjakso oli kriittinen käännekohta kryptovaluutan ja lohkoketjuteknologian kehityksessä. Vaikka huijaukset ja tietoturvaloukkaukset aiheuttivat haasteita, ne myös ruokkivat innovointia ja johtivat entistä vankempien turvatoimien ja uusien lohkoketjusovellusten kehittämiseen. Kryptovaluuttamaisema kypsyi edelleen, ja sijoittajat, kehittäjät ja valtavirran instituutiot kiinnittivät siihen yhä enemmän huomiota, mikä tasoitti tietä tämän nousevan alan kehitykselle.

Kryptovaluuttojen suosion nousu (2018-nykyhetki)

Kryptovaluuttamarkkinat ovat nähneet huomattavaa kasvua ja kehitystä alusta lähtien, ja viime vuodet ovat olleet erityisen mullistavia, ja niitä ovat leimanneet lisääntyvä valtavirran hyväksyntä, institutionaalinen kiinnostus ja innovatiivinen kehitys.

Kryptovaluuttamarkkinat ovat olleet erityisen mullistavia.

Mainstream-hyväksyntä ja tunnustaminen

Kryptovaluutan aikajana osoittaa, että se on saanut viime vuosina merkittävää jalansijaa ja saanut tunnustusta ja hyväksyntää valtavirtayleisöltä. Tämä muutos näkyy eri näkökohdissa, kuten:

• Median kattavuus: Kryptovaluutasta on tullut säännöllinen keskustelunaihe valtavirran tiedotusvälineissä, ja siitä on kirjoitettu yhä enemmän sanomalehdissä, aikakauslehdissä, televisiossa ja verkkojulkaisuissa.
• Hallitusten tunnustaminen: Hallitukset ympäri maailmaa tunnustavat yhä useammin kryptovaluuttojen laillisuuden, ja jotkin maat jopa hyväksyvät Bitcoinin lailliseksi maksuvälineeksi rajojensa sisällä.
• Yleisön tietoisuus: Yhä useammat henkilöt liittyvät kryptovaluuttayhteisöön ja haluavat oppia lisää digitaalisista valuutoista. Tämä kiinnostuksen nousu on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että jopa uudet ehdokkaat poliittisiin virkoihin, mukaan lukien presidenttiehdokkaat, kokevat olevansa pakotettuja ilmoittamaan kantansa kryptovaluuttoihin.

Institutionaalinen kiinnostus ja sijoittaminen

Institutionaaliset sijoittajat, kuten hedge-rahastot, sijoitusyhtiöt ja eläkerahastot, ovat alkaneet osoittaa merkittävää kiinnostusta kryptovaluuttaan, mikä on lisännyt investointeja alalle. Useat tekijät ohjaavat tätä suuntausta:

• Diversifikaatiostrategia: Institutionaaliset sijoittajat pyrkivät monipuolistamaan salkkujaan sisällyttämällä niihin vaihtoehtoisia varoja, kuten kryptovaluuttoja, keinona suojautua perinteisiltä markkinariskeiltä ja tarttua mahdollisiin kasvumahdollisuuksiin.
• Fundamentaalinen arvo: Institutionaaliset sijoittajat tunnistavat kryptovaluuttojen taustalla olevan arvolupauksen, kuten niiden hajautetun luonteen, rajattomat transaktiot ja innovaatiopotentiaalin.
• Sääntelykehitys: Kun kryptovaluuttoja koskevat sääntelypuitteet vakiintuvat, institutionaaliset sijoittajat saavat yhä enemmän luottamusta sijoitusmaisemaan, erityisesti sen jälkeen, kun Bitcoin spot ETF hyväksyttiin tammikuussa 2024. Tämä virstanpylväs on merkinnyt merkittävää muutosta perinteisten rahoituslaitosten käsityksessä digitaalisista varoista, mikä on saanut ne tutkimaan mahdollisuuksia kryptomarkkinoilla entistä innokkaammin.

Kryptovaluutta-alan viimeaikaiset trendit

Kryptovaluutta-avaruus kehittyy edelleen nopeasti, ja uusia kehityssuuntia ja trendejä nousee esiin:

• Decentralized Finance (DeFi): DeFi-sovellukset ovat saamassa jalansijaa ja tarjoavat hajautettuja vaihtoehtoja perinteisille rahoituspalveluille, kuten lainaamiselle, lainanotolle ja kaupankäynnille.
• Non-Fungible Tokens (NFTs): NFT:t ovat nousseet kuumaksi aiheeksi, sillä ne edustavat ainutlaatuisia digitaalisia omaisuuseriä, joilla on monenlaisia sovelluksia, kuten taidetta, keräilyesineitä ja pelaamista. 
• Real World Assets (RWA): Kryptoalalla RWA:t edustavat konkreettista tai fyysistä omaisuutta, kuten kiinteistöjä, hyödykkeitä tai arvopapereita, jotka on tokenisoitu ja joilla käydään kauppaa lohkoketjuverkoissa likviditeetin ja saatavuuden lisäämiseksi.
• Sääntelyn valvonta ja yhdenmukaistaminen: Hallitukset ja sääntelyelimet tarkastelevat ja sääntelevät yhä enemmän kryptovaluutta-aluetta pyrkien tasapainottamaan innovaatiota kuluttajansuojan ja rahoitusvakauden kanssa.
• Infrastruktuurin kehitys: Kryptovaluuttainfrastruktuuri on kypsymässä, kun turvallisempia ja tehokkaampia pörssejä, lompakoita ja kaupankäyntialustoja on kehitetty.
• Hyötykäyttöönotto: Kryptovaluutat ovat saamassa muutakin käyttöä kuin spekulointia, ja niitä käytetään maksuihin, rahalähetyksiin ja jopa rajat ylittävään kauppaan.

Johtopäätös: Kryptovaluutan nousu

Kryptovaluutan lyhyt historia osoittaa, kuinka kryptovaluuttamarkkinat ovat valmiita jatkamaan kasvuaan ja muutostaan, ja niillä on potentiaalia muuttaa rahoitusmaailmaa ja mullistaa eri toimialoja. Kun valtavirran hyväksyntä, instituutioiden osallistuminen ja teknologinen kehitys jatkuvat, kryptovaluutalla on yhä merkittävämpi rooli rahoituksen ja teknologian tulevaisuudessa.

Kysymyksiä kryptovaluutan historiasta